Tekstin hurma

Vuonna 2018 olen lukenut yhteensä 122 kirjaa. Ennätystahtiani selittävät lukuun sisälletyt genret: mukana on muun muassa kuvakirjoja, sarjakuvia, runokokoelmia, näytelmiä, säeromaaneja ja novelleja. Pisin kirja, jonka luin, oli 781 ja lyhin 24 sivua pitkä. Joukossa on myös uusi formaattivaltaus: kaksi teosta on kuunneltu Bookbeat-äänikirjasovelluksella. Listoilla on kirjoja, jotka tekivät minuun vaikutuksen. Ne ovat naurattaneet, itkettäneet, raivostuttaneet ja ihastuttaneet. Voimakkaiden tunteiden lisäksi teokset ovat panneet minut ajattelemaan, kyseenalaistamaan ajatteluani ja laajentamaan maailmankuvaani. Olen tutustunut uusiin kulttuureihin, elämäntapoihin ja mitä mielenkiintoisimpiin henkilöhahmoihin ja maailmoihin. Olen lukenut eniten young adult -kirjallisuutta (YA) ja sarjakuvia. Nämä genret ovat vahvasti esillä listoillani. Myös diverse books -aate näkyy listoille päätyneissä kirjoissa. Sarjakuvat 1. Kurtis J. Wiebe - Rat Queens 2.  Stjepan Šejić - Sunstone 3.

Black Friday -ostosbakkanaali on ohi, joululahjaostoskampanjat jatkuvat. Haluaisinkin kirjoittaa ajatuksiani kirjallisuusharrastuksen kulutusvaikutuksista ja niiden ilmastoystävällisyydestä. On hyvä pysähtyä ja pohtia, onko kirjapaketti sittenkään se puhtaimman omantunnon lahja. Tämä blogiteksti perustuu omaan kokemukseen ja visiointiin, eikä nojaudu tuntemaani tutkimukseen. Ulkomailta rahdattu massapokkari - kaiken pahan kiteytymä? Tilaan suuren osan lukemistani kirjoista joko pohjoismaisen Adlibriksen tai iso-britannialaisen Book Depositoryn kautta. Eniten lukemani YA-genre ( young adult literature ) vaikuttaa suosivan pehmeäkantista pokkariformaattia - valinta lienee tehty kohderyhmän taloutta ajatellen. Hieman päälle tai alle kymmenen euroa maksava kirja on helppo tilata heti, kun sitä on hypetetty riittävästi sosiaalisen median kirjakanavissa. Kulutuskysymys numero 1. Tiedätkö, kuinka monta kirjaa olet tilannut vuoden aikana? Kulutuskysymys numero 2. Miksi et suos