Paluu Tylypahkaan
Aloitan tämän tekstin helmikuussa 2019. Toivon tällä hetkellä, että pääsisin käymään Helsingin keskustakirjasto Oodin Harry Potter Book Nightissa . En kuitenkaan jaksane matkustaa, joten taikasauva ja Korpinkynnen tunnukset joutavat vielä pysymään hyllyssä. Onneksi Bookbeat pelastaa - päätin siis kuunnella J.K. Rowlingin Harry Potterit Vesa Vierikon lukemana. Olen lukenut Potterit vain kerran läpi. Siihen aikaan paras ystäväni jonotti Harry Potteria ja Feeniksin kiltaa keskiyöllä ja luki 1050-sivuisen romaanin yhdessä vuorokaudessa. Aiempia kirjoja luettiin minulle ja sisarelleni iltasaduksi. Jälkeenpäin olen seurannut Harryn, Ronin ja Hermionen seikkailuja ainoastaan valkokankaalla (tosin niin usein, että osannen elokuvat ulkoa) ja fanifiktiossa. Lieneekin mielenkiintoista sukeltaa kirjoihin ja yrittää kuvitella tarinaa ilman elokuvakontekstia tai herkistymättä fanifiktiivisille parituksille! HUOM. Tästä eteenpäin postaus ei ole spoilerivapaa! Sukellus taikuut...